Ensi viikolla on Roomassa ympäristöepidemiologien kokous. Siellä keskustellaan erilaisten ympäristötekijöiden vaikutuksista ihmisten terveyteen, ja myös tutkijoiden vastuusta ja keinoista tutkia näitä asioita.
Oma esitykseni jatkaa keskustelua edellisen blogipostaukseni aiheesta: miten kehitetään jatkuvasti päivittyvää tieteen tarinaa? Olemme analysoineet erästä tieteellistä keskustelua, jota on käyty liittyen Nature-tiedelehdessä esitetystä arvioinnista. Siinä arvioitiin ilmansaasteiden (erityisesti pienhiukkasten) aiheuttavan maailmassa vuosittain yli kolme miljoonaa ennenaikaista kuolemantapausta.
Artikkeli aiheutti vilkkaan ja kiihkeän keskustelun (joka ei tosin ole näkynyt julkisuudessa) siitä, mitä oikeastaan tarkoittaa "ennenaikainen kuolema" ja miten sitä pitäisi arvioida, vai pitäisikö käyttää jotain muuta terveysmittaria.
Olen itsekin tehnyt lukuisia terveysvaikutusarviointeja, mutta en osannut odottaa, että asia voisi olla niin monimutkainen kuin se on osoittautunut olevan. Keskeisiä termejä käytetään yleisesti löperösti, ja arviointien tulkinta on tarkasti otettuna hyvin vaikeaa. Hyvä uutinen tavalliselle kansalaiselle tai toisen alan tutkijalle on, että jos ei liikaa takerruta yksityiskohtiin vaan keskustellaan vain siitä, onko kyseessä iso asia vai ei, päätelmät pysyvät ilmansaasteiden osalta ennallaan: ne ovat yksi pahimpia ympäristöaltisteita tällä hetkellä, ja ongelmat näyttävät maailmanlaajuisesti pahenevan erityisesti Aasian nopeasti kaupungistuvilla alueilla.
Tästä huolimatta tutkimusta on voitava tehdä oikein eikä vain suunnilleen sinne päin, ja siksi tämä keskustelu on ollut tarpeellinen. Oma posterini nostaa tarkasteluun sen, miten tällainen keskustelu saadaan parantamaan tieteen tarinaa eli osaksi täsmällistä ja johdonmukaista kuvausta esimerkiksi juuri vaikutusarviointimenetelmistä. Kun pieni joukko ihmisiä on tunnistanut muutaman kiusallisen yleisen virheen käytännöistä, on kaikkien etu, että oikea tieto saadaan jaettua mahdollisimman hyvin muille käyttäjille. Esittelen joitakin osia siitä, miten me yritimme edetä tähän suuntaan.
Tieto ja päätöksenteko ovat tämän blogin keskiössä. Nimi tulee avoimesta Opasnet-verkkotyötilasta, jotan olen kymmenen vuotta kehittänyt parantamaan yhteistyötä ja tieteellisen tiedon käyttöä päätöksenteossa erityisesti vaikutusarviointien muodossa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti